Osa 24: toukokuu 1877-kesäkuu 1881

Snellman jatkoi toimitusjohtajana taistelua Suomen Hypoteekkiyhdistyksen taloudellisen tilan parantamiseksi. Vuosien 1877-78 valtiopäivien lausunnoissaan ja Morgonbladetin kirjoituksissaan hän käsitteli rautatiekysymystä, kouluasioita, kultakantaan siirtymistä ja asevelvollisuuskysymystä, jonka perustelemiseksi hän toimitti säännöllisesti pikkutarkkoja sotakuvauksia Venäjän-Turkin sodan rintamalta. Viimeisen kunnon polemiikin Snellman kävi ns. liberaalipuolueesta ja sen ohjelmasta; kirjoituksillaan hän antoi käytännössä kuoliniskun puolueelle. Useissa puheissaan nuorisolle hän korosti työtä kansakunnan rakentamiseksi, mitä tarkoitusta palvelivat myös muistopuheet J. L. Runebergin ja Fr. Cygnaeuksen haudoilla. Lapsille lähetetyissä kirjeissä näkyy huolehtiva ja rakastava isä. Kesäkuussa 1881 ministerivaltiosihteeri E. Stjernvall-Walleenille kirjoitettua mutta lähettämättä jäänyttä muistiota voidaan pitää Snellmanin poliittisena testamenttina ja analyysinä Aleksanteri II:n kaudesta. J. V. Snellman kuoli kesäasunnollaan Kirkkonummen Danskarbyssä heinäkuun neljäntenä päivänä 1881.