Osa 23: joulukuu 1870-huhtikuu 1877

Senaattoriuran jälkeen Snellmania työllistivät lukuisat luottamustoimet. Vuodesta 1869 hän toimi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana, vuodesta 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenä ja Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana. Näiden yhdistysten kokouksissa hän antoi lukuisia asiantuntevia lausuntoja, ja samalla intensiivisyydellä hän esiintyi vuoden 1872 valtiopäivillä. Kuulijat saivat eri tilaisuuksissa nauttia tottuneen puheenpitäjän taidoista. Erityisesti huhtikuun 6. päivänä pidetyt Vilhelmin-päivän puheet ovat tulleet kuuluisiksi. Snellmanin läheisimmän tukijan, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltin kuolema tammikuussa 1876 antoi Snellmanille sysäyksen kirjoittaa muistelmansa ja kertauksen lähihistoriasta.

Snellmanin sanomalehtimiestyö käynnistyi vielä kerran vuonna 1876, kun hän alkoi kirjoittaa Morgonblad-lehteen. Varsinkin Venäjän-Turkin-sodasta vuosina 1877 ja 1878 hän toimitti säännöllisesti pikkutarkkoja sotakatsauksia. Hän käsitteli myös rautateitä, kouluasioita, liikeoloja, kultakantaa, asevelvollisuuskysymystä ja tekijänoikeuksia. Samoista aiheista Snellman käytti pontevia puheenvuoroja vuosien 1877 ja 1878 valtiopäivillä.