Osa 17: kesäkuu 1860-heinäkuu 1861

Varsinaisten valtiopäivien koollekutsumista ennakoinut Tammikuun valiokunta nosti Snellmanin persoonan kiivaiden hyökkäysten kohteeksi, kun hän Litteraturblad-lehdessä asettui puolustamaan sitä ruotsalaista Aftonbladetia vastaan. Kynäsodassa käsiteltiin Suomen asemaa Venäjän yhteydessä ja kiisteltiin siitä, oliko Suomi maakunta vai valtio. Snellman kävi väittelyä myös Uno Cygnaeuksen kanssa. Päähyökkäys kohdistui kansakoulutarkastajaksi nimitetyn Cygnaeuksen esittämään ehdotukseen kansakoululaitoksesta. Snellman arvosteli useissa kirjoituksissa ankarasti ehdotusta ja vastusti monia Cygnaeuksen ajatuksia. Riitely ei ollut kuitenkaan henkilökohtaista vaan kannanotoissa tulivat näkyviin periaatteelliset erot. Keväällä 1861 Snellman jatkoi yliopistossa siveellisyysopin luentojaan ja luennoi ensimmäisen kerran pedagogiikasta.