Osa 16: lokakuu 1859-toukokuu 1860

Kansallisuuskysymykset alkoivat näkyä entistä enemmän Snellmanin sanomalehtimiestyössä. Esimerkiksi vuoden 1859 aikana Snellman kävi Litteraturblad-lehdessä kynäsotaa August Schaumanin toimittaman Papperslyktan-lehden kanssa, koska sen eräässä artikkelissa oli väitetty, että useisiin kieliin jakautunut kansa saattoi muodostaa kansakunnan. Seuranneen väittelyn aikana Snellman tarkasteli kysymystä seitsemässä perinpohjaisessa artikkelissa. Niistä kävi hyvin ilmi Snellmanin ohjelman ydin yhdestä kielestä ja yhdestä kansakunnasta. Aiheeseen liittyen Snellman arvioi professori J. Ph. Palménin teoksen Lainopin käsikirja kovin sanoin, sillä siinä puhuttiin Suomesta maakuntana. Snellman joutui kiistaan myös yliopiston rehtorin A. E. Arppen kanssa lukukauden avajaispuheen sisällöstä. Snellman mitteli voimiaan myös kauppaneuvos Henrik Borgströmin kanssa, jonka teos yksityispankeista kohdistui Snellmanin teollisuudelle ja kaupalle suunnattuja valtionapuja käsitteleviä kirjoituksia vastaan. Snellman jatkoi myös opetustaan yliopistolla luennoiden keväällä ja syksyllä 1859 oikeusfilosofian historiasta ja keväällä 1860 psykologiasta.