Osa 15: joulukuu 1857-syyskuu 1859

Professorina Snellman oli paljon julkisuudessa Litteraturblad-lehteen kirjoittamillaan artikkeleilla. Ruotsissa oleskelevien suomalaisten Suomen vastaiset kirjoitukset olivat joidenkin artikkelien maalitauluina. Pietarissa todettiin tyydytyksellä Snellmanin kansallisuusliikkeen tiukka rajanveto skandinavismiin. Myös taloudelliset asiat olivat esillä useissa artikkeleissa. Snellman otti kantaa luottolaitoksiin, rahapulaan sekä hypoteekkiyhdistysten ja yksityispankkien perustamiseen; hän vaati teollisuuden sijasta lainoja maanviljelykselle ja kaupalle, koska tuonti oli vientiä suurempi. Artikkeleissaan Snellman sanoi mielipiteensä myös naisemansipaatiosta: naisten saavutukset julkisessa elämässä olivat vähäarvoisia verrattuna siihen, mitä nainen sai aikaan puolisona ja äitinä miehensä ja lastensa kautta, valtiollisissa tehtävissä nainen saattoi korvata miehen mutta mies ei voinut korvata naista kotona. Snellmanin siveysopin luennot yliopistolla jatkuivat, keväällä 1858 hän piti luentosarjan käytännöllisestä siveysopista.